Olenkohan muuten ainoa "syvällisiä" plokittava mies?
Äsken kirjoitin, ettei ole aikaa kirjoittaa. Nyt on kaikki muut nukkumassa ja tässä sitä istutaan sormenpäät itkien. Minullahan on sellainen kymmensormijärjestelmä, että oikea käsi käyttää joka sanan välissä del- ja nuolinäppäimiä. (muutne tätsä eiSasii miTnä selääv)
Uusi ura on lähtenyt melko hyvin alkuun, kun on tehnyt tarkat päivätavoitteet ja käynyt vain niillä nettisivuilla, joita työ vaatii. Koska nykyinen työni on periaatteessa 50%:sti "googlettamista", olen päässyt käyttämään tätä pahinta jumitukseni kohdetta leivän hankintaan. Koska konttori on keskellä kaupunkia, olen myös pitänyt tarpeen tullen kaihtimet kiinni, ettei toinen 50% kaadu siihen, että alan puhua asiakkaalle läpiä päähäni.
Täytyy vielä palata tähän ensimmäiseen lauseeseen. Kun sain kommentin ADDiktilta liittyen aiheeseen addiblogimies, (kiitos siitä) huomasin senkin tosiasian, että yksikään minut tunteva ihminen ei tiedä tästä harrastuksestani. Ja ainoa minut tunteva sitä häpeää. Se olen minä. Naisille tällainen harrastus on jotenkin ominaista, mutta entä miehille...?? Taas ollaan aiheessa AD/HD. Kuuluisa saman dg:n omistava taikuri sanoi ensimmäisestä vertaisterapiakäynnistään suunnilleen näin: "kymmenen ihmistä kertoo yhtä aikaa omista ongelmistaan"
En nimittäin koe olevani itserakas tai huomionkipeä. Itse asiassa näin kuitenkin on. Tämän pitkän prosessin (AD/HD:n selviäminen) aikana olen tajunnut senkin olevan osa tätä p***kaa. Olen ikäni ollut ujo, mutta löytänyt tieni töihin, joissa saan olla esillä ja huomion keskipisteenä. Olen ryhmissä pidetty kaveri, mutta palavereissa ja koulutuksissa se joka tahtomattaan sotkee keskustelun kulkua takarivistä omilla tilanteeseen "sopivilla" vitseillä tai "nostatuksilla". Silti vieroksun tällaisia tyyppejä.
Osaan laulaa ja minulla on ihan kohtalaisen hyvä ääni, mutta jälkeenpäin häpeän niitä iltoja, kun menen baarissa laulamaan karaokea ja innostun niistä pyynnöistä, joita vierailta ihmisiltä tulleina esitän.
Sanokoot Neuropsykologi paremmin, mutta olen joku vaihtovirta inattentiivi/hyper-AD/HD, jolle yliaktiivisuus-, impulsiivisuus- ja aiheuttavat suunnatonta moraalista krapulaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Ehkä tähän blogittamiseen jää tavallaan koukkuun. Itselläni on viisi blogia joita päivitän vaihtelevalla innolla. Tähän taitaa tosin addiuskin vaikutta, olen nimittäin totaalisen addiktoitunut myös kaikkeen muuhun netissä tapahtuvaan. *nolo*
Mitä tulee tuohon itsensä esille tuomiseen. Mä olen alkanut huomata itsessäni tätä piirrettä nyt kun olen päässyt iän myötä eroon hirveästä ujoudestani. Kailotan omia asioitani pitkin nettiä ja vähän IRL myös, en meinaa malttaa kuunnella kun joku kertoo omista asioistaan vaan joka juttuun saan vedettyä omaa kokemusta jostain vastaavasta. Mahdan mä olla kauhea riesa. :( No, ehkä tuosta vois alkaa opetella pois kun mokoman piirteen on onnistunut havaitsemaan ja suostuu myöntämään.
Mainosvaroitus:)
Oletko sattumoisin tietoinen, että nyt kun yhdistyksen foorumi on hieman pitemmällä tauolla, on vieroitusoireiden lieventämiseksi avattu uusi: adhd.foorumi.org.
Se löytyy osoitteesta: http://adhd.foorumi.org/index.php
Jatka ihmeessä blogin kirjottelua.
Tsemppiä syksyysi!
Kiitos tuhannesti näistä valovuosien takaisista kirjoituksistasi! Nauroin puserooni kun luin näitä koulussa. :D Että voikin piristää.. Voisit toki kirjottaa enempikin jos vain mitenkään kehtaat (ja jos siis tulet kommentteja lukeneeksi khehe), sen verran osuvasti olet asioista kirjoitellut. Tunnistin näistä itseni, heh..
Harmi että Bloggailusi jäi noin lyhyeksi :/
Lähetä kommentti